Salomon S-Lab Speed 2

Tarina alkaa pimeästä päivästä talvella 2018/2019. Kaverini – joka on itse asiassa innostanut minut jo useampaankin urheilulajiin – sai idean: lähdetään kesällä Jukolan viestiin. Tätä legendaarista tapahtumaa ei ollut tullut koskaan koettua ja koko laji oli intin jälkeen jäänyt ö-mappiin. Syynä aktiiviseen välttelyyn olivat varmaankin ne punaisessa taskulampun valossa, sadetakin alla, pilkkopimeässä, sateisessa metsässä koetut “suunnistuselämykset”. Kesäinen, upeaksi kehuttu yösuunnistus houkutteli kuitenkin sen verran paljon, että ilmoittautuminen hoidettiin.

Kartta, kompassi ja…

Tällä kertaa en aikonut lähteä metsään kurkkusalaatissa ja kumisaappaissa, joten aloin selvittää, mitä suunnistaja tarvitsee kartan ja kompassin lisäksi. Melko nopeasti kävi selväksi, että ylivoimaisesti tärkein varuste heti edellä mainittujen jälkeen ovat kengät. Siispä kenkäkaupoille. Jälkikäteen on hauska ajatella, kuinka totaalisen ulkopuolella olin suunnistusskenestä, koska en esimerkiksi tiennyt Suunnistajan Kaupan olemassa olosta. Se on “the” kauppa, josta ilmeisesti kaikki itseään suunnistajana pitävät tekevät hankintansa. Sen sijaan marssin XXL:ään ja uskoin homman hoituvan kuten nyt minkä tahansa lenkkariostoksen.

Valinnan helppous

XXL:ään päätymisessä oli se hyvä puoli, että myyjän mukaan liikkeestä löytyi tasan yksi vaihtoehto suunnistuskäyttöön: Salomon S-Lab Speed 2. Ja luonnollisesti se oli myös hyllyn kallein. Toisaalta valinnan helppous viehätti, toisaalta takaraivoon hiipi ajatus Pihtiputaan InterSportista, jonka hyllyn ainoa tennismaila tuskin on se markkinoiden paras. Myyjälle täytyy antaa täydet pisteet siitä, miten vuolaasti hän jakoi tarkkoja, omakohtaisia kokemuksiaan juuri kyseisestä kengästä. Ainakin ne kuulostivat kovin aidoilta. Vakuutuin ja kipitin kenkälaatikon kanssa kassalle.

Salomonit tositoimien jälkeen
Salomonit tositoimien jälkeen

Pinnallista

Aloitetaan siitä, että omaan silmään S-Lab Speed 2 näyttää erittäin hyvältä ja kevyeltä kengältä. Makuasioita, mutta on mukavampi vetää jalkaan kengät, joissa tuntee itsensä urheilijaksi. S-Lab Speed 2:ta voi käyttää suunnistukseen, mutta virallisesti ne ovat maasto- tai polkujuoksukengät. Tämä näkyy pohjassa, jossa ei ole nastoja, vaan pelkkää pehmeää kumiseosta. Kuviointi muistuttaa hieman tekonurmelle tarkoitettujen futiskenkien kuviointia, eli pitoa riittää varsinkin pehmeällä alustalla. Holvikaaren kohdalla on terävämpää nypytystä, joka auttaa puun runkojen yli hypittäessä. Koko kengän ulkokuori on tehty jotakuinkin yhdestä kappaleesta, eli siinä ei ole ylimääräisiä saumoja keräämässä roskaa. Se on sileää muovia, josta kurat saa huuhtaistua helposti vedellä. Kiristys tapahtuu näppärästi toimivalla Quicklace-pikanauhoilla, joilla kenkä pysyy kyllä jämptisti jalassa. Ylimääräisen nauhan saa jemmattua sille varattuun taskuun. Yhden kesän suunnistettuani nauhat eivät ole auenneet itsestään kertaakaan.

Löydä sisäinen hirvesi

Jos S-Lab Speed 2 näyttää kevyeltä, niin siltä se myös tuntuu. Painoa on vain 265 grammaa, kun esimerkiksi Asicsin huippulenkkari Kayano painaa 315 grammaa. Noh, eipä Salomonissa liiemmin kuoren, pohjallisen ja pohjan lisäksi mitään olekaan. Salomonissa ns. droppi on vain 4 mm, mikä kertoo käytännössä siitä, että ohuen pohjan myötä koko jalka on lähellä alustaa, eli tuntuma maastoon on hyvä. Ja tämä droppi on ihan suunnistuskenkäluokkaa, vaikka maastojuoksukengästä onkin kyse. Ja totta tosiaan: mystisesti sitä tuntee puskevansa juurakossa kuin… jos nyt ei ihan kuin juna, niin kuin hirvi konsanaan. Kevyellä kengällä jalka nousee riittävän helposti ja osuu oikeassa asennossa oikeisiin paikkoihin hämmästyttävän hyvin. Olen aiemmissa koitoksissa pyöräyttänyt nilkkani useamman kerran ja metsässä juokseminen ei aluksi tuntunut kovin hyvältä ajatukselta, mutta näihin kenkiin on kyllä syntynyt hyvä luottamussuhde.

Ei suotta

Uuden harrastuksen myötä on tullut opittua myös se, että Suomen metsät ovat täynnä soita. Siis niitä märkiä alueita, joiden olemassa olon voi helposti unohtaa metron varrella haahuillessaan. Ja jostain kumman syystä aika moni rastiväli vie sellaisen läpi. Kun jalassa on S-Lab Speed 2:t, niin suomaasto tuntuu jollain sairaalla tavalla jopa houkuttelevalta. Lenkkareihin tottuneelle on aivan huikea tunne, kun jalat kastuvat, mutta meno ei hidastu lainkaan. Kuten suunnistuskengät ylipäätään, S-Lab Speed 2 kerää itseensä mahdollisimman vähän nestettä, ja matka jatkuu lähestulkoon yhtä kevyesti. Kura saa roiskua ja meininki nousta.

Pidot paranee

Kuten mainittua, näiden Salomonien pohja on pehmeää kumia. Se toimii todella hyvin juurakoissa, poluilla, soilla ja kuivalla kivellä, eli oikeastaan miltei kaikilla alustoilla, joita normaalina suunnistuspäivänä tulee vastaan. Se ei kuitenkaan toimi läheskään yhtä hyvin märällä kivellä tai kosteilla puiden rungoilla. Mutta toki näistäkin selviää ihan kunnialla, kun muistaa ottaa tilanteet hieman tarkemmin. Pito on yleisesti ottaen niin riittävä, että pidon puute ei koskaan ole oman vauhtini pullonkaula.

Traktoripohja, jota Salomon kutsuu nimellä Contagrip

En ole koskaan kokeillut “nastareita”, mutta huhu kertoo, että ne ovat omimmillaan juuri näillä vaikeilla alustoilla.

Yhteenveto

Mikä toimii?

  • Tuntuma alustaan. Meno on vakaata.
  • Paino. Ei oikeastaan tunnu siltä, että olisi kenkä jalassa.
  • Paino märkänä. Kura tuo pelkkää lisäfiilistä.
  • Quicklace-nauhat. Eivät ole auenneet kertaakaan kesken matkan.
  • Pito pehmeillä alustoilla ja kuivalla kivellä.
  • Materiaali. Ei kerää roskia, helppo puhdistaa, mukava jalalle.
  • Istuvuus (täysin käyttäjästä riippuvainen). Ei hierrä lainkaan.

Mikä ei toimi?

  • Pito kovalla, märällä alustalla.

Salomon S-Lab Speed 2 on ensimmäinen kokemukseni maastojuoksu/suunnistuskengästä ja se on tehnyt aiemminkin urheilleeseen, mutta suunnistukseen vasta tutustuneeseen käyttäjään ison vaikutuksen. Kahdentoista suunnistuskerran ja noin 100 metsäkilometrin jälkeen voi todeta, että kyseessä on mainio suunnistuskenkä. Se vie käyttäjänsä läpi vaikka minkälaisesta jorpakosta niin, ettei edes harmita – tai ainakaan kengät. Kosteilla kallioilla pitää olla tarkkana, mutta muuten saa olla oman elämänsä hirvi. Ominaisuudet ovat siis kohdillaan, mutta keinomateriaalikengän ollessa kyseessä kannattaa istuvuus todella varmistaa ennen ostopäätöstä.

Ostaisinko uudelleen?

Kyllä.